27.4.2014

Mie vaan katon, eli munarosvoja kanalassa

Kanalassa käy munarosvoja! Jo useampana päivänä on munakertymä pariltakymmeneltä rouvalta ollut vain muutama hassu muna. Lisäksi pesissä on jälkiä kuoren palasista. Ihan selvästi joku käy syömässä munia. Taas on Ryhdyttävä Toimenpiteisiin.

Virantoimituksessa tässä ollaan, pikkurouva on ihan rauhallinen vaan.

Kiinanpalatsikissamme olisi kyllä erityisen innokas salapoliisin tehtävissä. Se jäisi mielellään tuntikausiksi kanalaan kärkkymään luvattomia vierailijoita. Sen turkki vaan...no, se ei ehkä ole ihan käytännöllisin navettakissan virkaan. Mutta tokihan senkin on silloin tällöin päästävä oikeisiin töihin.
Trust me, I know what I´m doing.

Kun kaikki kanalaan johtavat reiät ja koloset on tarkastettu, on pakko uskoa, että munarosvo on  yksi kanoista. Kun pari vanhempaa mummokanaa löytyy jatkuvasti pesien tienoilta kärkkymästä, vaikka ne eivät olisi enää moneen vuoteen munineet, alkaa homma olla selvä. Rikkovat, ryökäleet, ja syövät omiin suihinsa.

Mustikka! Et kai sie vaan syö niitä munia siellä!
Munien rikkominen saattaa johtua monestakin syystä. On tarkistettava rouvien ruokavalio, lisättävä virikkeitä ja ennen kaikkea kerättävä munat heti kun ne on munittu. Kanalassa on käytävä nyt monta kertaa päivässä varmistamassa, että huono tapa ei leviä koko porukkaan. Munat on poistettava heti kun niitä ilmestyy, vaikka sitten suoraan kanan alta.

Eli käsi vaan rohkeasti pesässä päivystävän kanan alle, ja tuoreet munat heti parempaan talteen. Osa kanoista ei ole millänsäkään, kun  masun alta kopeloi. Toiset taas nokkivat kättä vihaisesti, ja osa pölähtää pesästä karkuun ennenkuin ehtii lähellekään - jos siis ei ole ovela. Parhaaksi tekniikaksi on osoittautunut se, että lähestyy pesässä olevaa kanaa hitaasti, juttelee mukavia eikä katso kohti, kun ojentaa käden.

Mie siis vaan katon, ei tarvi hermostua.

Rauhoittelen kanasia lupaamalla ovelasti että Mie vaan katon. Narraamistahan se on, mutta toimii. Lause sanotaan samalla äänenpainolla kuin pikkupoika jupisee äidilleen tavaratalon hyllyn reunalla, tiedättehän: lapsi työntää alahuulta eteenpäin, kurtistaa kulmiaan ja mutisee Mie vaan katon, samalla kun vetää kättään pitkin hyllyn reunaa että varmasti pääsee nykäisemään jokaista kohdalle sattuvaa esinettä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti