26.1.2015

Tammikuun tasaisuus

Ensimmäinen lomanjälkeinen työviikko sujui ihan mallikkaasti, kiitos kysymästä. Pienen hapuilun jälkeen tötteröamppelit alkoivat taas muotoutua kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan. Paria uuttakin mallia on salaa kehitelty, mutta niistä kerrottakoon vähän myöhemmin.

Risua onneksi riittää
Pakkaset aiheuttavat tavallista enemmän hidastusta hommiin, onneksi jo vähän lauhtui. Työhuoneen lämmittämiseen kuluu aina aamuisin pienoinen tovi, kun on raahattava puut työhuoneeseen, ja odotettava että hellahuoneen ikivanha liesi alkaa lämmittää. Tuollainen liesi lämpiää kohtalaisen tehokkaasti, mutta kyllä se nopeasti taas kylmeneekin. Varmasti on ollut huone aamulla jääkylmä, jos niitä entisiä eläjiä ajattelee. Mutta nykyiseen käyttöön se on ihan oiva peli. Muutaman tunnin se jaksaa lämmittää, ja sellaisen ahertamisen jälkeen on jo ihan tarpeellistakin pitää taukoa. Risua vääntämällä saa nopeasti niskat ja hartiat jumiin, välillä on tehtävä ihan jotain muuta. Illemmalla voi sitten palata työn ääreen uudelleen.

Kohta taas reissun päälle!
Tammikuu on luonteeltaan vähän sellainen hidas kuukausi. Tulevat myyntireissut pakkaamisineeen, automatkoineen ja kojunpystytyksineen tuntuvat olevan jossain kaukana tulevaisuudessa. Onhan tässä vielä aikaa... Nyt olisi sopiva hetki suunnitella ja siivota ja järjestellä, mutta juuri sellainen puhti on vielä hakoteillä. Olisi niin kiva vain vääntää tötteröitä ja olla aivan ajattelematta. Varsinkin kun löytyi niin mainio äänikirjakin kuunneltavaksi, nimittäin Eeva Joenpellon Vetää kaikista ovista. Aivan mahtava tarina, ja niin äärettömän hyvä lukija!

Tämä näky tietysti saisi vähän vipinää tammikuuhun. Onneksi kuva on muutaman vuoden takainen.
 Mutta ei auta, hiljaiselon on joskus loputtava. Tammikuun lähestyessä loppuaan alkaa mielessä kummitella jotenkin tuttu painajainen, nimittäin veroilmoituksen täyttäminen. Aika monta tuntia tehokasta työaikaa on nyt kulunut kirjanpitoa viimeistellessä. Kun urakka on tehtävä vain kerran vuodessa, siihen ei pääse syntymään rutiinia. Kirjanpitoa itsessään tietysti tehdään koko vuoden ajan. Mutta aina ei ole helppoa saada puutarhulin tekemää kirjanpitoa keskustelemaan maamiehen rakenteleman veroilmoituksen kanssa. Siinä saattaa useampana iltana äänenpainot kohota yli sallittujen rajojen. Joten muotoillaan tämä asia siis niin, että veroilmoituksen tekeminen on tuonut tasaiseen tammikuuhun mukavan energisen lisänsä.

6.1.2015

Hamsterin paratiisi

 Kun parikymmentä vuotta sitten aloimme etsiskellä Taloa Maalta, toivelistan kärjessä meillä oli tärkeimpänä 1) pelto 2) puulämmitysmahdollisuus 3) jonkinlainen ulkorakennus kanoille. Nuo kaikki toiveet täyttyivät, mutta puolivahingossa saatiin vähän ekstraakin. Ulkorakennus on nimittäin niin iso, että se mahdollistaa monenlaista touhua ja tohinaa. Ennen kaikkea se mahdollistaa tavaroitten varastointia, ja sehän saa piilevän hamstraustaipumuksen puhkeamaan kukkaan keneltä tahansa.

Jonkinlainen ulkorakennus kanoille
 Ulkorakennuksessa on kyllä tilaa, mutta silti se on päässyt täyttymään näiden vuosien aikana erilaisista tavaroista, jotka vain odottavat hyödyntämistään. Kanalan lisäksi kaikki nuo aitat ja varastot ovat täynnä erilaista rompetta. On siellä sitten jälkipolville ihmettelemistä. Mutta ennenkuin heidät päästetään paikalle, vilkaistaanpa miltä varastoissa tällä hetkellä näyttää.

Tötterövarasto on joulun jäljiltä aika tyhjä. 
Onneksi varastossa on tuoretta risua. Näitten kimppuun, kunhan lomat loppuu!
Lomien pitämien tammikuun puoliväliin asti tuntui joulun alla vielä ihan hyvältä idealta. Nyt, tammikuun alussa puutarhuli on jo 2 kertaa livahtanut työhuoneelle kokeilemaan, miltä se tötterön tekeminen tuntuukaan. Eikä maamiehenkään viipyilyt oman työhuoneensa liepeillä taida ihan kestää päivänvaloa. Risujen kimpussa se siellä on, ei vaan tunnusta.

Puiset kirsikkarasiat

Risujen ja muun luonnonmateriaalin lisäksi varastoon on alkanut kertyä tavaraa, jota puutarhuli ei oikein osaa hyödyntää, mutta joka silti tuntuu vuosi vuodelta lisääntyvän. Nyt lomalla olisi aikaa pitää aivomyrsky ja keksiä jokin järkevä käyttötapa mm. puisille kirsikkalaatikoille. Mutta miksi tämänvuotinen lomailu tuntuu tällä kertaa ennemminkin lamauttavan kuin innostavan?

Vähän maalia pintaan...


Rasioissa oli kyllä kiva kesällä pitää yrttiruukkuja, mutta...

Toinen murheenkryyni ovat muoviset jätskirasiat. Niitä saa ihan ilmaiseksi kesällä torilta! Ja kun ilmaiseksi saa, on tietysti pakko ottaa. Kun vain keksisi, mitä näistä tekisi.

Muovinen, siis vedenpitävä, hmmm....
 Harmaa, värinä siis ihan neutraali, hmmm...

Tämmöinenkin tuli punottua joskus jätskirasian ympärille, mutta ei asia siitä jalostunut yhtään eteenpäin


Tai jos virkkaisi jätskirasialle suojuksen? No eeeeeeeeiiiiii.

No, jääköön vielä mietintämyssyyn tämäkin ideanpoikanen. Jospa se joskus sieltä vielä jalostuu valmiimmaksi. Ja hyviä ideoita otetaan tietysti vastaan! Sitä ennen on varmuuden vuoksi otettava talteen kaikki rasiat mitä eteen tupsahtaa. Kun kerta varastoon mahtuu, vielä.





Ps. Puutarhuli on kyllä voimakkaasti tietoinen, että tavaran hamstaaminen ei ole ollenkaan nykyihmisen hommaa. Sitten kun tavarapaljous alkaa todella ahdistaa, helpostusta löytyy vaikkapa Tavara päivässä pois -nimisestä Facebook-ryhmästä.





1.1.2015

Lomallaolon sietämätön keveys


Oli tarkoitus pysyä risuverstaalta pois aina tammikuun puoliväliin asti. Syödä hyvin, lukea, katsella elokuvia ja ulkoilla reippaassa pakkassäässä. Nukkua pitkiä päiväunia. Tavata ystäviä. Nyt kun kaikkea tuota on tehty (ainakin kerran kutakin), alkaa lievä kärsimättömyys nostaa päätään. Jotain pitäis päästä tekemään...


Ehkäpä joulunalusaika ei sittenkään ollut tänä vuonna liian kiireinen, päätellen siitä että työhuone on jäänyt harvinaisen siistiin kuntoon. Huoneessa eteneminen ei vaatinut suuria raivaustoimenpiteitä. Ja kun pikainen kurkkaus osoitti, että kangaspuissa on valmiina vielä pätkä vanhaa loimea, niin mikäpä estäisi ihan pikkuisen vaan paukuttelemasta...


Onneksi oli pajuja valmiina ja malli niin yksinkertainen, että ainoa aivotoimintaa vaativa aihe oli kuteen värin valitseminen. Kyllä tämän piristysruiskeen jälkeen jaksaa taas lomailla!